Gladdagh

BtVS:ssä on monesti mainittu Angelin kansan sormus, Gladdagh. Se on merkki kiintymyksestä. Angel antoi Gladdagh-sormuksen Buffylle tytön seitsemäntenätoista syntymäpäivänä. Sormuksessa on näkyvät seuraavat symbolit: kaksi kättä, kruunu ja sydän. Kädet symboloivat ystävyyttä ja kruunu lojaaliutta. Sydäntä pidetään itseenpäin käännytettynä. Se merkitsee sitä, että kuuluu jollekkin.

"My people - before I was changed - they exchanged this as a sign of devotion. It's a Claddagh ring. The hands represent friendship, the crown represents loyalty... and the heart... Well, you know... Wear it with the heart pointing towards you. It means you belong to somebody. Like this."
- Angel

Samana yönä kun Buffy sai sormuksen Angelilta, vampyyri muuttui taas Angelukseksi, ja hän piinasi Buffya ja hänen ystäviään tauottomasti. Kakkoskaudella Buffy seurusteli jonkin aikaa Scottin kanssa. Scott antoi sattumalta Buffylle ystävyyssormuksen, mikä paljastuikin Gladdaghin sormukseksi. Tämän jälkeen Buffy alkoi epäröidä Scottin suhteen. Pian Buffy jättikin pojan.

Kolmannella kaudella Buffy oli valmis jättämään Angelin muiston taakseen. Hän kävi Angelin, Spiken, ja Drusillan kartanossa, jossa he piileskelivät auringolta. Siellä hän muisteli Angelia. Hän jättää Gladdaghin sormuksen maahan ja lähtee pois kartanosta. Kun hän oli mennyt menojaan, jonkinmoinen portti aukeasi, ja Angel lensi sieltä ulos. Vaatteettomana, kylmissään ja itkien. Luultavasti Buffyn rakkauden voima päästi Angelin helvetistä. Kaikkihan varmaan tietävätkin, että helvetissä aika kulkee nopeammin kuin maassa. Angel oli luultavasti viettänyt siellä satoja vuosia, ja unohtanut elämänsä, ja identiteettinsä. Hän palasi helvetistä verenhimoisena petona, joka ei osannut edes puhua, vaan murisi raivokkaasti. Tämän jälkeen Buffyn ja Angelin tarina jatkui vielä hetken, mutta loppujen lopuksi pari ei koskaan päätynyt viettämään loppuelämäänsä yhdessä.

Gladdaghin historiaa

Gladdaghin tarina on yli kolmesataa vuotta vanha. Niitä käytettiin paljon Roomassa, mutta silloin niitä kutsuttiin Uskon Sormuksiksi tai Fedeiksi. Niitä käytettiin paljon koko Euroopassa. Se on saanut nimensä erään irlantilaisen kylän mukaan. Gladdaghin kylää sanottiin ennen vanhimmaksi ja kauneimmaksi kalastuskyläksi Irlannissa, mutta nykyään vanhat mökit ovat korvattuja nykyaikaisemmilla. Sormusta ei pidetä enää niin yleisesti kuin ennen, kun niitä annettiin ystäville ja rakkaille. Sormus oli ikään kuin perintö, jonkä äiti antoi tyttärelleen tämän hääpäivänä.

Muutama vuosisata sitten Gladdaghista kehitettiin Dublinissa toinen versio, Fenian Gladdagh. Siinä on kaksi kättä, kaksi sydäntä, eikä kruunua ollenkaan.

Gladdaghin Symbolismi

Gladdagh symboloi montaa asiaa riippuen siitä, miten sitä pidetään kädessä.

Jos pidät Gladdaghia sydän käännettynä ulospäin itsestä oikeassa kädessäsi, se tarkoittaa, että sydäntäsi ei ole vielä valloitettu.

Jos pidät Gladdaghia sydän käännettynä sisäänpäin itseesi oikeassa kädessä, se tarkoittaa, että ystävyys ja rakkaus ovat aluillaan.

Jos pidät Gladdaghia sydän käännettynä sisäänpäin itseesi vasemmassa kädessä, se tarkoittaa, että sydämesi kuuluu jollekulle, jota rakastat syvästi.

Kuten on jo mainittu, jokaisella symbolilla on jokin tarkoitus. Mutta mistä ne tulevat? No saadaksemme sen selville, meidän pitää palata takaisin jumalien aikaan.

Dagda, jumalien isä, voimakas olento, jolla oli voima pysäyttää aurinko. Hän tämän tekikin kerran, ja venytti päivän ja yön yhdeksäksi kuukaudeksi, ja siinä ajassa hän sai jumalattarelta pojan. Legendan mukaan Dagda symboloi sormuksen oikeaa kättä.

Esihistoriallisten Kelttien aikaan, Anu oli kaikkien kelttien esiäiti. Hänen kansansa tuntee hänet myös nimellä Danu. Hänen kerrotaan symboloivan sormuksen vasenta kättä.

Kruunu symboloi Beathaulieta.

Sydän symboloi joka ikistä ihmiskunnan jäsentä. Elementti, joka antaa ikuisen musiikin Gaelille.

Toisen tarinan mukaan koko sormuksen tarkoitus perustuu irlantilaiseen pyhään kolminaisuuteen, Shamrockiin. Sen mukaan kruunu symboloi Isää, vasen käsi Poikaa, ja oikea käsi Pyhää henkeä, ja ne kaikki huolehtivat sydämmestä keskellä, mikä symboloi ihmisiä.

Jokaisen jokaisen symbolismin mukaan sormukseen teema on kolminaisuus "Rakkaus, Lojaalius ja Ystävyys", tai Gaelin kielellä "Grá, Dílseacht agus Cairdeas" (lausutaan 'graw, dealshocked ogis cordiss').

Legendoita Gladdaghista

On myös tarina Gladdaghin kuninkaasta, joka rakastui tyttöön. Mutta tyttö oli alempiarvoisempi kuin hän, joten kuninkaan rakkaus oli siihen aikaan sopimatonta. Kuningas masentui niin, että hän kuoli. Kuolinvuoteellaan hän toivoi, että hänen hautansa kantaisi symbolia, jossa kädet pitelisivät hänen kruunattua sydäntään merkkinä hänen kuolemattomasta rakkaudestaan tyttöä kohtaan. *sniff*.

Legenda kertoo, että Gladdaghin kaupunki kehitti sormuksen, (aluksi siksi, että se maalattaisiin laivoihin ja purjeisiin) että Gladdaghin kylän purjehtijat pitäisivät sitä kädessään. Kun nämä purjehtijat törmäisivät muihin kalastajiin ja purjehtijoihin, he tarkistaisivat, onko hänellä sormus, ja jos hänellä ei olisi sitä, hänet tapettaisiin.

Toinen tarina kertoo, että Margaret Joyce meni naimisiin Domingo de Ronan kanssa, joka oli rikas espanjalainen kauppias. He menivät Espanjaan, missä Domingo kuoli jättäen Margaretilla suuren perinnön. Margaret palasi kotiinsa Galwayhin,jossa käytti omaisuuttaan rakentaakseen sillan Galwaysta Sligoon. Hän meni naimisiin uudestaan Oliver Og Frenchin, Galwayn majurin kanssa heinäkuussa 1596. Hänen palkintonsa osallistumisestaan hyväntekeväisyyteen oli kotkan antama. Se lensi hänen yltään ja tiputti alkuperäisen Gladdaghin sormuksen hänen syliinsä.

Gladdagh-infon on kirjoittanut Maria. Kiitos!